Vuosi väriterapiaa

Osallistuin Sirpukan Solmuissa -blogin järjestämään Vuosi väriterapiaa -haasteeseen hetkellisen käsityötauon jälkeen. Ihanaa motivoitua taas tekemään ja ennen kaikkea opettelemaan tekemään uusia käsitöitä. Olen tehnyt monenlaista näpertelyä vuosien varrella, mutta neulomista olen onnistunut lykkäämään aina tulevaisuuteen. Osaamiseni rajoittuu lähinnä oikean ja nurjan silmukan neulomiseen. Tämän vuoden haaste itselleni on opetella lukemaan neuleohjeita ja neulomaan kaikenlaista kivaa.

Vuosi väriterapiaa -haasteessa on tarkoitus valita vuoden alussa väri jokaiselle kuulle ja toteuttaa kuukauden käsityö kyseistä väriä käyttäen. Käsityö on käsitteenä laaja ja ymmärsin että toteutustapa on vapaa, joten voi olla että värikkäiden lankojen lisäksi käytän muitakin käsin työstettäviä materiaaleja.

Valkkasin seuraavat terapiavärit mukaan haasteeseen:

  1. Petroolin sininen. Koska tammikuu on jo niin pitkällä, fuskaan ensimmäisen kuun värivalinnassa hieman ja valitsen petroolin sinisen. Aloitin noin viikko sitten ahertamaan tyttöselleni kyseisen värisiä villashortseja (kyllä, villashortseja).
  2. Harmaa.
  3. Keltainen.
  4. Liila.
  5. Roosa.
  6. Minttu.
  7. Vihreä.
  8. Oranssi.
  9. Tumman sininen.
  10. Musta.
  11. Punainen.
  12. Valkoinen.

Tässä jo toteutuneista töistä enemmän…

7. Heinäkuu

Tänä kesänä mukaan mökille lähti erittäin niukka valikoima käsityötarvikkeita, joten kuun haastetyötä varten tarvitsin jotain vihreää. Varkaudessa ajauduin paikalliseen lankakauppaan ja ostin puuhelmiä, koukun ja lankaa. Virkkailin helmiä aina kun ehdin ja jaksoin, lomailutahtiin. 


Siitä tuli sitten vihdoin meidän kuolaavalle taaperolle purulelu, vaikka kissa yritti kovasti omia helmet jo tekovaiheessa. Niin kiva niitä oli mökin lattialla tassutella. Kun annoin valmiin rinkulan pojalle, se iski nökönsä palloihin niin lujaa että helmien kiinnitys hajosi ja meillä oli lattialla taas seitsemän helmeä. Ne piti tietysti noukkia pois mahdollisimman nopeasti odottamaan parempaa kiinnitystä.

6. Kesäkuu

Tulossa myöhemmin…

5. Toukokuu

Kesäkuun puolella jo ollaan ja toukokuun työ valmistui ajoissa ja postauskin lähes ajoissa.

Ostin kuun alussa lähilankakaupan Drops-alesta roosaa puuvillalankaa tietämättä mitä siitä tekisin. Meni tovi ennen kuin Facebookissa törmäsin vohvelivirkkauksen ohjeeseen ja tajusin idean toukokuun työlle syntyneen. Muistan joskus ihastelleeni paksua isoruutuista vohvelikylpypyyhettä. Ajattelin että nyt voisin toteuttaa sen itse virkkaamalla. Tosin kylpypyyhkeen sijasta tyydyin käsipyyhkeeseen.

Lanka oli aika säikeistä, joten virkkaaminenkin oli ajoittain aika hidasta, mutta tulosta alkoi syntyä silti aika nopeasti, kiitos siitä langan paksuudelle. Jo muutaman rivin jälkeen oli mahdollista hypistellä ensimmäisiä vohveliruutuja. Vohvelista tuli aivan ihanan paksu ja pehmeä. Saa nähdä millaisena pyyhe tulee ulos koneesta ensimmäisen pesun jälkeen. Säilyttääkö muotonsa vai lässähtääkö täysin.

Suunnittelin jo tekeväni toisen samanlaisen, mutta valkoisen, kunhan pääsen kesämökille koukkua heiluttamaan.

4. Huhtikuu

Liila on yksi omista ja tyttäreni lempiväreistä. Siitä syntyi tällä kertaa ujo pikku wanna-be-pupunen. Olen erittäin tyytyväinen lopputuloksen söpöyteen.

Käytin pupuun jo avattuja keriä, joten langasta ei ole varmuutta, mutta veikkaisin että kyseessä on Dropsin LIMAn jämät. Ohje on meo my crochet -blogin Bobo bunny . Vaikka kuinka yritin seurata ohjeita ja laskea kierroksia, päästä tuli jostain syystä niin iso että mahtuu juuri ja juuri liilaan pupuhuppuun. Luultavasti samasta syystä en saanut pupun päätä pysymään tukevasti pystyssä vaikka rystyset valkoisina tungin täytettä kaulaa tukevoittamaan.

Pupun teko tuntui todella pitkältä prosessilta ja kävi taas niin kuin monesti ennenkin, että viimeistelyyn ei enää riitä puhtia ja työ jää odottelemaan uutta innostusta. Tästä johtuen pupuraukka odotteli silmiä vaikka kuinka kauan. Sain vihdoin silmänapitkin paikoilleen ja mietin millä saisin sille söpöt punaiset posket, niin että väri leviäisi tasaisesti. Tusseilla ei uskaltanut lähteä suttaamaan, joten päädyin käyttämään puuterimaista poskipunaani… heh… luonnollisesti!

3. Maaliskuu

Uuups… joko se maaliskuu meni. Tiedossa rästitöitä.

2. Helmikuu

Kuukauden väri on harmaa vaikka ilmojen puolesta se on ollut aurinkoisen keltainen. Ulkona ei kuitenkaan vielä helmikuussa virkata,  joten kuukauden työ valmistui taas vasta viime metreillä. Ihailin viime kesänä Joensuun käsityökorttelissa virkattuja korvakoruja, mutten kuitenkaan ostanut, sillä en löytänyt haluamaani väriä ja mallia. Päätin kokeilla itse.

Keräsin Pinterestissä ideoita virkatuista korviksista, mutta päädyin kuitenkin näin aluksi tekemään ihan simppelit, kukkasen malliset, johon en ohjettakaan tarvinnut. En ole aiemmin tehnyt korvakoruja, mutta voi olla että teen vielä toiset eriväriset ja erilaisella langalla. Tällä kertaa langaksi sai kelvata kalalanka. virkatutkorvikset
Ensi kerralla valitsen varmasti jonkun kevyemmän ja ohuemman, niin saan korviksista sirommat. Näinkin jo lankakaupassa käydessäni sellaisen, joka voisi sopia tarkoitukseen. Lisäksi tuota kyseistä lankaa oli aivan upea värivalikoima. Lisäksi voisi toteuttaa samaan tyyliin myös kaulakorun…

virkatutkorvikset_paassaHuomasin myös sovituksen yhteydessä että on kulunut liikaa aikaa siitä kun viimeksi olen laittanut korut korviini. Toinen korva punastui kovasti kun yritin saada koukkua läpi, eikä se tuottanut edes toivottua tulosta. Täytynee siis mennä vain toisella korviksella siihen asti että saan aikaiseksi rei’ityttää toisen uudestaan. Hmm… vieläköhän se tehdään koruliikkeessä sellaisella pyssyllä?

Ohjeet simppeleihin kukkasiin:

  1. Tee magic loop (mikä lie suomeksi) ja siihen kuusi kiinteää silmukkaa. Liitä ensimmäiseen silmukkaan piilosilmukalla.
  2. Virkkaa kaksi kiinteää silmukkaa jokaiseen ensimmäisen kierroksen kuuteen silmukkaan. Päätä kierros taas piilosilmukalla ensimmäiseen silmukkaan. Näin ollen silmukoita pitäisi olla yhteensä 12.
  3. Luo ensimmäiseen silmukkaan viisi ketjusilmukkaa ja liitä ketjun pää toisen kierroksen kolmanteen silmukkaan kiinteällä silmukalla. Yksi silmukka jää väliin ja silmukkaketju muodostaa lenkin.
  4. Tee kolmanteen silmukkaan taas viisi ketjusilmukkaa, jätä yksi silmukka väliin ja liitä seuraavaan kiinteällä silmukalla. Toista tätä kierroksen loppuun asti. Tällöin sinulle tulisi olla yhteensä kuusi ketjusilmukkalenkkiä. Päätä kierros jälleen piilosilmukalla.
  5. Tee kuusi kiinteää silmukkaa jokaiseen ketjusilmukkalenkkiin ja päätellessäsi kierrosta, sujauta lanka korvakorun koukkuun kiinni.

 

1. Tammikuu

Lainasin kirjastosta kirjan, jota en haluaisi palauttaa. Klompelompe -ihania käsitöitä lapsille. Kirjassa on myös joitain helpompia ohjeita, kuten Rasavilli-sortsit, jotka sopivat kaltaisilleni aloittelijoille. Päätin aloittaa niistä. Tyttöni (jolle housut tulevat) valitsi väriksi petroolin sinisen.

Luin neuleohjeen useaan kertaan läpi ja kokemattomalle sieltä löytyi monta kohtaa, jotka piti selvittää matkan varrella. Mikä langankierto? Lyhennettyjä kerroksia? Neulo yhteen, jätä neulomatta ja vedä neulotun yli? Nosta lanka puikoille ja neulo kiertäen? Kirjassa on selkeät ohjeet, pitänee vain opetella lukemaan neulekieltä. Siinä olivat minulle suurena apuna mm. YouTube ja lasteni mumma. Housun nyörin neulominen oli minulle myös luonnollisesti uusi juttu. Aika metka tapa saada neulottua tuubia.  Sain monta ideaa mihin neulottua putkea voisi käyttää. villasortsit_ella_w800

Vaikka housuja oli hieman haastavaa tehdä, sain ne valmiiksi ja näyttäisivät myös sopivan pikkuneidin päälle.

Olen työn tulokseen erittäin tyytyväinen. Kun olin neulomassa ”pepun kohotusta” lyhennetyillä kerroksilla, olin menettää uskoni, sillä neule alkoi näyttää jotenkin oudolta. Onneksi kuitenkin jatkoin, sillä jälki tasoittuikin heti kun oli päässyt tekemään normikerroksia. Haarasauma aiheutti myös hieman harmistusta, enkä ole siihen edelleenkään täysin tyytyväinen, mutta petraan haaroissa seuraavissa neulehousuissa. Kaiken kaikkiaan mukava oli näitä tehdä. Lasten neuleet ovat näin ensikertalaiselle hyviä ja motivoivia, koska tulosta syntyy nopeasti vaikka hitaasta neulomisesta huolimatta. Housujen nyöri vain on odottanut pujottajaansa jo usean päivän ajan, mutta aikaa ei ole vielä löytynyt. Ehkä se ennen pitkää pujottautuu itsestään.

villahousut_h800